Viimeaikaiset ehdotukset korkeakoulutuksen ”tehostamiseksi” ovat saaneet suurta vastustusta opiskelijoilta- ja syystä. Condus Ry:n hallitus vaatii, että Suomen koulutusjärjestelmän, korkeakoulutus mukaan lukien, tulisi perustua tasa-arvoisuuteen. Opetusministeriö linjaa verkkosivuillaan koulutuspolitiikasta näin:
”Sivistyksellisiin oikeuksiin kuuluu myös, että julkisen vallan eli valtion ja kuntien on turvattava jokaiselle Suomessa asuvalle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti myös muuta koulutusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.”
Yhteiskunnan taholta on kuitenkin viimeaikoina väläytelty visioita tonnin lukukausimaksuista, opintoaikojen ja -tahdin rajaamista entisestään ja toisen tutkinnon muuttamista maksulliseksi. EU ja ETA- maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta on jo mahdollisuus periä lukukausimaksuja. Koulutuksen tasa-arvoisuuden periaate ei toteudu näissä ehdotuksissa, vaan väistyy väärin ymmärretyn kilpailukyvyn ja tehokkuuden tieltä.
Lukukausimaksut synnyttäisivät epätasa-arvoa opiskelijoiden välille ja mahdollisesti viivästyttäisivät tutkintoja entisestään opiskelijoiden työskennellessä nykyistä enemmän maksujen kattamiseksi. Ehdostusten ideaalityyppinä on käytetty nopeasti valmistuvaa, moniosaavaa ja innovatiivista opiskelijaa joka maksaa yhteiskunnalle mahdollisimman vähän. Ideat ja osaaminen tarvitsevat aikaa kehittyäkseen eikä näin ollen ole järkevää kiristää jo ennestään opintopisteisiin sidottua opintoetuusjärjestelmää. Tulevaisuuden työelämän moniosaajia ei myöskään valmistu tekemällä toinen tutkinto maksulliseksi - kynnys koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen tulisi pitää mahdollisimman alhaisena ja tasa-arvoisena, ja kehittää sitä vastaamaan paremmin näitä tavoitteita.
Condus Ry:n hallitus katsookin, että kilpailukyky ja kehitys tulisi ymmärtää laajempana käsitteenä kuin leikkauksina, keppeinä ja korkeakouluopiskelijoihin kohdistuvina vaatimuksina. Tasa-arvoinen, maksuton ja omaehtoinen korkeakouluopiskelu on osallistuvan ja aktiivisen, innovatiivisen kansalaisen osaamisen kulmakivi myös tulevaisuuden muuttuvassa ja joustavuutta vaativassa yhteiskunnassa. Maksullinen putkitutkinto ei.
Vuosi on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin edunvalvonnan osalta tiedekunnassamme. Hallinnon opiskelijaedustajilla on jo muutama kokous takanaan ja nyt ideoimme Conduksessa säännöllistä “Koulututuspolitiikan briiffaus”-iltamaa .
Ensimmäinen iltama on Gustavus Rexissä (Mechelininkatu 3) 1.3 klo 18-20.
Tapahtuma on suunnattu Tiedekunta- ja laitosneuvoston opiskelijaedustajille , ainejärjestöjen koulututuspoliittisille vastaaville ja kaikille muille , jotka haluavat
pysyä kärryillä mitä tiedekunnassa , laitoksilla ja oppiaineessa tapahtuu.Tapahtuman tarkoituksena on siis tukea hallinnon opiskelijaedustajia työssään ja helpottaa ainejärjestöjen edunvalvontatyötä sekä tutustua toisiin.
Tarkoituksena olisi siis järjestää säännöllinen tapahtuma , jossa hallinnon opiskelijaedustajat kertoisivat kokouksissa käsitellyistä opiskelijoita koskevista
asioista, ja ainejärjestöläiset ja muut opiskelijat voisivat tuoda näkemyksiä /aloitteita hallinnon tasoille.
Käytännössä tilaisuus toimisi seuraavasti:
Aluksi esittäydytään ja sitten käsitellään noin tunti tiedekuntatason asioita ja päätöksiä. Tiedekuntaneuvoston hallinnon opiskelijaedustajat sopivat keskenään kuka
summaa edellisten kokouksen opiskelijoita koskevan informaation ja esittelee sen muille. Tämän jälkeen ainejärjestöläiset ja muut opiskelijat voivat kysellä, ja tuoda omia näkemyksiään ja aloitteitaan.
Toinen tunti tapaamisesta käytetään niin , että jakaannutaan laitoksittain (OKL ja Käyla) ja toistetaan sama kuvio laitosneuvoston opiskelijaedustajien kanssa. Tässä on hyvä
tilaisuus myös kysyä ja tuoda esiin oppiaineeseen liittyviä kysymyksiä, huolenaiheita ja aloitteita.
Jokaisen hallinnon opiskelijaedustajan ei tietenkään tarvitse olla jokaisessa tapaamisessa mukana, mutta sopikaa keskenänne kuka esittelee tiedekuntaneuvoston ja
laitosneuvoston kokousten saldon. Sama homma koskee ainejärjestöjä kuitenkin niin ,että jokaisesta ainejärjestöstä olisi joku paikalla.
Ilmoittakaa kopo-jaokselle (kopo-jaos@condus.fi)tulostanne 25.2 mennessä, kiitos Hallinnon opiskelijaedustajien osalta toivomme myös ilmoitusta siitä kuka summaa tiedekunta- ja laitosneuvoston kokoukset tapahtumassa.
Lähdetään yhdessä rakentamaan avoimuutta käyttiksen edunvalvontaan!
PS. Pistäkää kalentereihinne, että seuraavat tapaamiset ovat 8.4 ja 3.5 klo 18-20, paikka ilmoitetaan myöhemmin.
Ainejärjestöjen ja opintoasianpäällikkö Raija Lahdenperän tapaaminen on 23.2 klo 12.30- 14 luokassa K108 (minervassa).Jokaisesta ainejärjestöstä toivotaan 1-2 edustajaa tilaisuuteen (esim. puheenjohtajisto tai koulutuspoliittinen vastaava).
Käsiteltäviä asioita on mm. valmisteilla oleva yliopiston tutkintosääntö.
Tapaamisessa päätetään myös tämän vuoden ainejärjestöjä koskeva opiskelijaedustaja-hakumenettely, joten kannattaa tulla paikalle. Tällä hetkellä tiedekunnalta ja laitoksilta tulee toimikuntahakuja milloin condukselle , milloin ainejärjestöille ja milloin hallinnon opiskelijaedustajille. Tapaamisessa päätetään opiskelijaedustaja-hakujen vastuunjako niin, että hallinnossa tiedetään kehen ottaa yhteyttä missäkin haussa.
Mikäli ainejärjestöllänne on asioita, joita haluatte käsitellä tapaamisessa, olkaa ystävällisiä ja lähettäkää ne kopo-jaos@condus.fi ensi viikon puoleenväliin mennessä.
Ilmoittakaa myös kuka/ ketkä ainejärjestöstänne osallistuu tapaamiseen 17.2 klo 12 mennessä osoitteeseen kopo-jaos@condus.fi.
Yliopistolakiuudistuksen suuryksikköhuumassa syntyi lopulta tiedekuntaneuvostossa keväällä päätös, jota dekaani olikin jo ajanut syksystä asti: useista laitoksista koostuva käyttis imaistaan kahteen suur-sumppuun. Tätä vyyhtiä selvittää nyt koko tiedekunta, ja kiire on ennennäkemätön, kuten on ollut koko ajan yliopistolakiuudistuksen kanssa.
Kopobloginsa lukeneet tietävätkin jo, että maanantaina 24.8. oli opiskelijaporukka uuden OKL:n muodostavista laitoksista Gustavelundin kehittämisseminaarissa kuuntelemassa ja antamassa palautetta työryhmiin jotka käsittelivät tutkimuksen ja opetuksen organisointia uudessa jättilaitoksessa. Omien ainejärjestöjen hallitusten kokouksiin menemällä voi varmasti kuulla lisää siitä, miten mm. aineenhallinnan, opetuksen ja nyt kasvavan tutkimuspainotteisuuden ja ulkopuolisen rahoituksen kanssa jonglöörattiin Gustavelundissa. Oli paljon asioita käsittelyssä, mutta koska tilaisuus oli suunnitteluluontoinen ei päätöksiä siellä vielä tehty. Paitsi yksi.
Uuden OKL:n toimintakulttuuri pitää saada freesimmäksi ja päätöksenteko sellaiseksi, että porukoilla on laajemmin mahdollisuuksia osallistua ja iskeä pöytään mahdollisimman matalalla kynnyksellä ajatuksiaan opinnoista, graduohjauksesta, laitoksen tiloista, ja mistä tahansa uusista avauksista. Gustavelundissa päätettiin, että nyt kootaan opiskelijoita maanantai-iltapäivällä 14.9. Oliviassa pidettävään tunnin mittaiseen torikokoukseen, johon on saatu laitosuudistusta koordinoiva dosentti, yliopiston lehtori Jari Salminen kertomaan missä hallinnon osalta mennään ja juttelemaan esim siitä, miten nykyistä, keskiaikaisen jähmeää ja kulisseissa pyörivää päätöksentekotsydeemiä voitaisiin rasvata rantakuntoon.
Pyydettäessä soveltavan kasvatustieteen laitos lupasi maksaa paikalle kahvia ja namipullaa, luvassa siis herkkuja jutustelun tueksi! Kutsu kaverit, tuutorit ja fuksiporukat mestoille ja kehitetään kuviota eteenpäin - edunvalvontajengi ei pysty yksin juuri muuhun kuin syömiseen ja nukkumiseen, mutta porukassa saadaan aikaan mitä tahansa.
Edunvalvontajengin terveiset syksyn alkuun! Pikaisena päivityksenä tietoa ensi maanantaina pidettävästä uuden opettajankoulutuslaitoksen suunnittelupäivästä - yleensä henkilökunnalle suunnattuun palaveripäivään on saatu opiskelijaedustus eri ainejärjestöistä ja viiden opiskelijan kommandoryhmä suunnistaa maanantaiaamuna palaverimestoille. Maanantain sessiossa pohditaan nykyisten, uuteen opettajankoulutuslaitokseen imeytyvien laitosten kuvioita.
Maanantain erikoisryhmällä ehdittiin tavata nyt perjantai-aamuna kahvi- ja teekupposten äärellä ja käytiin läpi minkätyyppisiä ideoita uuden megalaitoksen tutkimuksen, hallinnon ja opetuksen suunnaksi on hahmoteltu. Maanantaina mennään työryhmiin ideoimaan lisää, tarkoituksena pitää kiinni kolmikantaisesta päätöksenteosta, nykyisten laitosten (tulevien osastojen) itsenäisestä toiminnasta ja yliopistolakiuudistuksen häröilevän tahdin sijaan fiksummin ja rauhallisemmin etenevistä muutoksista ja mahdollisuudesta kaikille olla perillä siitä, missä milloinkin päätöksenteossa mennään ja mielellään vielä osallistuakin siihen ilman satasivuisten manuaalien pläräämistä.
Jos sinulla on kysyttävää, tsempattavaa tai muuten vaan ajatuksia maanantain kuvioista tai muusta, laita viestiä:
kopo-jaos@condus.fi
Ja maanantaina luvassa lisää tietoa mitä uusia juttuja kuuluu siitä, mitä syksyllä on luvassa ja mitä mieltä esim. henkilökunnan porukat ovat. Ohessa vielä laitoskoordinaattori Jari Salmisen summauksia loppukeväästä kerätyistä palautteista ja hahmotelmia uusista hallintokuvioista. Klikkaa tästä (Word-tiedosto).
Omaan silmään tuolta osui huoli kompromissien suuresta tarpeesta, kiirehditystä yliopistolakiuudistuksesta ja henkilökunnan harmi siitä, ettei opetukseen ja varsinkaan tutkimukseen ehdi keskittyä. Opiskelijat taas kaipaisivat lisää merkityksellisempää päätöksentekoa pöytäkirjojen alma-metsästyksen ja edustajakeskeisen byrokratiapyramidi hulabaloon sijaan. Jos kurssipalautejärjestelmistä, opiskelijaedustajista, tiedekunnan hallinnosta tai loppumattoman punaisen nauhan byrokratiaviidakosta on herännyt jotain ajatuksia niin kannattaa ainejärjestöporukalla miettiä näitäkin kuvioita ja vaikka pyytää Edunvalvontajengistä vierailevaa tähteä tai ainakin sähköpostikommenttia juttuihin.
Pidetään hommat kuoseissa, viikonlopun piristyksenä käykää katsomassa Peducan tällä viikolla debytoima videokanava interwebissä!
Soveltavan kasvatustieteen laitoksen yliopiston didaktiikan lehtorin virkaa täytetään, ja paikkaan ehdotetaan Harri Pitkäniemeä. Olen ollut kummankin opetuksessa ja voin sanoa tämän varmuudella: Pitkäniemellä on ansioita tutkimuksessa, mutta Talib opettaa paremmin. Didaktiikan lehtori on luokanopettajaopiskelijoille nimenomaan opettaja ja ensimmäisiä kontakteja kasvatustieteen maailmaan. Tämä äänestys ei johda kaikkien ehdokkaiden levytyssopimukseen, vaan vaikuttaa välittömästi opiskelun laatuun. Asiasta päättävä tiedekuntaneuvosto kuuntelee opiskelijoita, jos meillä on sanottavaa. Nimeä alle, fuksien tulevaisuuden puolesta!
Helsingin yliopisto jatkaa uuden yliopistolain vaatimien muutosten sorvaamista tehokkaasti. Vaikka lakia ei vielä ole hyväksytty eduskunnassa, mennään Helsingin yliopiston johtosäännön uudistamisessa jo viime metreillä. Käyttäytymistieteellinen tiedekunta käsitteli uutta johtosääntöä avoimessa keskustelussa tiistaina 2.6. Alunperin opiskelijoita ei meinattu ottaa mukaan lainkaan, mutta ystävällinen muistutus riitti palauttamaan tiedekunnan enemmistön olemassaolon hallinnon mieliin.
Conduksen koulutuspoliittinen jaos (edunvalvontajengi) valmisteli keskustelun pohjaksi kommentit ja korjausehdotukset yleisöystävälliseen formaattiin. Pohjana käytimme Conduksen julkilausumaa yliopistolakiuudistukseen, jonka ydinsanoma on selvä. Yliopistodemokratia on säilytettävä.
Conduksen hallitus vaatii nykyisen yliopistolakiuudistuksen pysäyttämistä. Ehdotamme
vuoden aikalisää uudistuksen valmisteluun, jotta keskeisistä sisällöistä ehditään käydä
perusteellinen keskustelu. Aikalisä tarvitaan, koska taloudelliset realiteetit, joiden
pohjalta uudistusta lähdettiin valmistelemaan, ovat romuttuneet. Talouskasvun visiot,
joiden katsottiin luovan yliopistoille aivan uudenlaisia taloudellisia mahdollisuuksia,
ovat osoittautuneet harhoiksi.
Opiskelijoiden, tutkijoiden ja henkilökunnan demokraattista valtaa on lisättävä kaikilla
yliopistohallinnon tasoilla. Yliopistojen johtosäännöissä on taattava kaikkien
yliopiston sisäisten ryhmien tasavertainen edustus päätöksenteossa. Laki ei voi koskaan
perustua johtavissa asemissa olevien hyväntahtoisuuteen, ja on siksi susi jo syntyessään.
Conduksen hallitus kannattaa suomalaista ihannetta koulutuksen tasa-arvosta ja torjuu
jyrkästi kaikki ehdotukset minkäänlaisista lukukausimaksuista.
Koulutuspolitiikan ei tulisi olla mörkö mitä pelätään ja siitä kiinnostuneita saatetaan pitää hieman omituisina.
Jokainen opiskelija voi ja tekeekin koulutuspolitiikkaa opiskelemalla. Liikkeelle lähdetään ”pienistä” asioista, kuten minne hakeudutaan ja mitä opiskelemaan.
Se on jo tietynlainen koulutuspoliittinen päätös. Koulutuksissa painotetaan eriasioita eripaikkakunnilla jne.
Yksi koulutuspolitiikan suurimmista ongelmista on tiedottaminen. Monista asioista esim. laitoksilla ja tiedekunnissa tapahtuvat ilman, että opiskelijat tai ainejärjestöt saavat tietävät päätöksistä mitään. Tämä johtuu siitä, että aineistot ym. ovat monesti salassa pidettäviä, mikä on ongelma mihin on vaikea saada ratkaisua.
Ymmärrän sen että joskus siellä käsitellään mm. henkilökuntaan ym. liittyviä asioita, mutta missä on demokratian ja hyvän hallintotavan mukainen läpinäkyvyys?
Toinen ongelma on se, että hallinnon opiskelija edustajat eli tuttavallisemmin Hallopedit eivät aina kerro niitä tietoja, joita salassapitovelvollisuus ei koske eteenpäin.
Tai sitten ihmiset, jotka ovat saaneet vastuun osallistua kokouksiin, eivät käy siellä koskaan.
Tällöin syömme itseltämme uskottavuutta siinä, että tarvitsemme lisää opiskelija edustajia päättäviin elimiin ja ylipäätänsä edustamaan opiskelijoita.
Kolmas lienee se, että kaikkialla opiskelijat eivät edelleenkään pääse vaikuttamaan opiskeluun liittyvissä asioissa. Mikä on erittäin huolestuttavaa.
Yksi syy ongelmiin on varmasti se, että hallopedit ovat ylityöllistettyjä. Itsellänikin on tällä hetkellä kaksi edustusta laitoksella opetussuunnitelmatyöryhmä ja johtoryhmä lisäksi liuta muita järjestöjä. Ainejärjestöjen hallitukset ovat monesti erittäin hyvin työllistettyjä ja aikaa ei välttämättä riitä kopo asioille mikä on sääli, koska kaikkia opiskelijoita koskevat päätökset tehdään erilaisissa valmistelevissa ja toimeenpanevissa työryhmissä.
Koulutuspoliittiset ratkaisut ovat monesti aika isoja ja kestää pitkän aikaa ennen kuin tavoitteet saadaan vietyä läpi varsinkin jos opiskelijat eivät siitä pidä meteliä ja professorit ja muu henkilökunta ei halua kehittää koulutusta eteenpäin, koska opettajillakin on akateeminen vapaus opetuksen suhteen. Conduksella on kyllä mahdollisuus tuoda tavoitteita ja muita asioita sidosryhmien ja yhteistyötahojen tietoon, mutta asiat etenee paremmin kun se lähtee liikkeelle järjestöjen ja hallopedien kautta.
He voivat olla päivittäisessä keskusteluyhteydessä henkilöiden kanssa jotka asioista päättävät ja niihin vaikuttavat.
Opiskelijoita on välillä hankala saada mukaan toimintaan ja jos niitä saadaan kuinka pitää yhteyttä heihin sekä sitouttaa heidät siihen toimintaan.
Monesti opiskelijat ajattelevat että ainejärjestö kyllä hoitaa nuo asiat, mutta mielestäni nuo ei järjestöläiset saattaisivat olla hyvä ratkaisu.
Omasta kokemuksesta järjestöissä voin sanoa että välillä joukossa ajatusten monimuotoisuus ja moninaisuus saattavat kaventua ja ”ulkopuoliset” toisivat uutta tuulta ajatuksiin.
Valitettavasti meillä Helsingissä tuntuu olevan opiskelijoilla sellainen mielikuva ainejärjestöstä, että se on läpitunkematon kuppikunta, joka nyt tekee jotain ja ehkä välillä järjestää jotain, mutta kai ne bileetkin on vaan hallituslaisille – sanoin sen nyt ääneen.
Toiseksi että “haluan vain opiskella”, mikä on erittäin ymmärrettävää aina siihen asti kun opetusta myös kyseenalaistetaan.
Jos mennään vaan lampaina laput silmillä putkeen ja tullaan kerittynä ulos – mitä lopulta jää käteen? Kyseenalaistamalla ja palautteella kehitetään opetusta.
Monesti opettajat vain keskittyvät siihen mitä he ovat omissa tutkimuksissa ja väitöskirjoissaan tutkineet ja muu tieto ammennetaan kirjoista joissa ehkä on heidän tutkimuksiaan ja opetus metodeita kyseenalaistavia asioita. Yritän tässä sanoa että kuka tahansa missä tahansa ja melkein milloin tahansa voi kyseenalaistaa asioita ja siihen pitää pyrkiä. Olemme yliopistossa minkä tarkoituksena on tutkia ja opettaa, mutta jos opettajat ovat jämähtäneet vielä sinne 90-luvulle tai vielä kauemmaksi he tarvitsevat vasta väittäjää. Pureskelematta ei kannata aina niellä, joskus se on tietenkin tarpeen kun tentit puskee päälle ja pitää monta asiaa niellä samaan aikaan, mutta muista kyseenalaistaa.
Ehkä lopetan tältä kertaa ja jatkan sitten kun saan teiltä kommenttia ja asioita joihin Condus voi vaikuttaa.
Kiitos, että jaksoit lukea tänne asti! Tiedän, että monet sanat voivat kirvoittaa erilaisia mielipiteitä ja mielellään kuulen ne sinulta!
Tarkoitukseni ei ole loukata tai syyttää ketään, ennemminkin herätellä, kyseenalaistaa ja luoda keskustelua.