Viimeaikaiset ehdotukset korkeakoulutuksen ”tehostamiseksi” ovat saaneet suurta vastustusta opiskelijoilta- ja syystä. Condus Ry:n hallitus vaatii, että Suomen koulutusjärjestelmän, korkeakoulutus mukaan lukien, tulisi perustua tasa-arvoisuuteen. Opetusministeriö linjaa verkkosivuillaan koulutuspolitiikasta näin:
”Sivistyksellisiin oikeuksiin kuuluu myös, että julkisen vallan eli valtion ja kuntien on turvattava jokaiselle Suomessa asuvalle yhtäläinen mahdollisuus saada kykyjensä ja tarpeidensa mukaisesti myös muuta koulutusta sekä kehittää itseään varattomuuden sitä estämättä.”
Yhteiskunnan taholta on kuitenkin viimeaikoina väläytelty visioita tonnin lukukausimaksuista, opintoaikojen ja -tahdin rajaamista entisestään ja toisen tutkinnon muuttamista maksulliseksi. EU ja ETA- maiden ulkopuolisilta opiskelijoilta on jo mahdollisuus periä lukukausimaksuja. Koulutuksen tasa-arvoisuuden periaate ei toteudu näissä ehdotuksissa, vaan väistyy väärin ymmärretyn kilpailukyvyn ja tehokkuuden tieltä.
Lukukausimaksut synnyttäisivät epätasa-arvoa opiskelijoiden välille ja mahdollisesti viivästyttäisivät tutkintoja entisestään opiskelijoiden työskennellessä nykyistä enemmän maksujen kattamiseksi. Ehdostusten ideaalityyppinä on käytetty nopeasti valmistuvaa, moniosaavaa ja innovatiivista opiskelijaa joka maksaa yhteiskunnalle mahdollisimman vähän. Ideat ja osaaminen tarvitsevat aikaa kehittyäkseen eikä näin ollen ole järkevää kiristää jo ennestään opintopisteisiin sidottua opintoetuusjärjestelmää. Tulevaisuuden työelämän moniosaajia ei myöskään valmistu tekemällä toinen tutkinto maksulliseksi - kynnys koulutuksen ja osaamisen kehittämiseen tulisi pitää mahdollisimman alhaisena ja tasa-arvoisena, ja kehittää sitä vastaamaan paremmin näitä tavoitteita.
Condus Ry:n hallitus katsookin, että kilpailukyky ja kehitys tulisi ymmärtää laajempana käsitteenä kuin leikkauksina, keppeinä ja korkeakouluopiskelijoihin kohdistuvina vaatimuksina. Tasa-arvoinen, maksuton ja omaehtoinen korkeakouluopiskelu on osallistuvan ja aktiivisen, innovatiivisen kansalaisen osaamisen kulmakivi myös tulevaisuuden muuttuvassa ja joustavuutta vaativassa yhteiskunnassa. Maksullinen putkitutkinto ei.
Vuosi on lähtenyt vauhdikkaasti käyntiin edunvalvonnan osalta tiedekunnassamme. Hallinnon opiskelijaedustajilla on jo muutama kokous takanaan ja nyt ideoimme Conduksessa säännöllistä “Koulututuspolitiikan briiffaus”-iltamaa .
Ensimmäinen iltama on Gustavus Rexissä (Mechelininkatu 3) 1.3 klo 18-20.
Tapahtuma on suunnattu Tiedekunta- ja laitosneuvoston opiskelijaedustajille , ainejärjestöjen koulututuspoliittisille vastaaville ja kaikille muille , jotka haluavat
pysyä kärryillä mitä tiedekunnassa , laitoksilla ja oppiaineessa tapahtuu.Tapahtuman tarkoituksena on siis tukea hallinnon opiskelijaedustajia työssään ja helpottaa ainejärjestöjen edunvalvontatyötä sekä tutustua toisiin.
Tarkoituksena olisi siis järjestää säännöllinen tapahtuma , jossa hallinnon opiskelijaedustajat kertoisivat kokouksissa käsitellyistä opiskelijoita koskevista
asioista, ja ainejärjestöläiset ja muut opiskelijat voisivat tuoda näkemyksiä /aloitteita hallinnon tasoille.
Käytännössä tilaisuus toimisi seuraavasti:
Aluksi esittäydytään ja sitten käsitellään noin tunti tiedekuntatason asioita ja päätöksiä. Tiedekuntaneuvoston hallinnon opiskelijaedustajat sopivat keskenään kuka
summaa edellisten kokouksen opiskelijoita koskevan informaation ja esittelee sen muille. Tämän jälkeen ainejärjestöläiset ja muut opiskelijat voivat kysellä, ja tuoda omia näkemyksiään ja aloitteitaan.
Toinen tunti tapaamisesta käytetään niin , että jakaannutaan laitoksittain (OKL ja Käyla) ja toistetaan sama kuvio laitosneuvoston opiskelijaedustajien kanssa. Tässä on hyvä
tilaisuus myös kysyä ja tuoda esiin oppiaineeseen liittyviä kysymyksiä, huolenaiheita ja aloitteita.
Jokaisen hallinnon opiskelijaedustajan ei tietenkään tarvitse olla jokaisessa tapaamisessa mukana, mutta sopikaa keskenänne kuka esittelee tiedekuntaneuvoston ja
laitosneuvoston kokousten saldon. Sama homma koskee ainejärjestöjä kuitenkin niin ,että jokaisesta ainejärjestöstä olisi joku paikalla.
Ilmoittakaa kopo-jaokselle (kopo-jaos@condus.fi)tulostanne 25.2 mennessä, kiitos Hallinnon opiskelijaedustajien osalta toivomme myös ilmoitusta siitä kuka summaa tiedekunta- ja laitosneuvoston kokoukset tapahtumassa.
Lähdetään yhdessä rakentamaan avoimuutta käyttiksen edunvalvontaan!
PS. Pistäkää kalentereihinne, että seuraavat tapaamiset ovat 8.4 ja 3.5 klo 18-20, paikka ilmoitetaan myöhemmin.
Ainejärjestöjen ja opintoasianpäällikkö Raija Lahdenperän tapaaminen on 23.2 klo 12.30- 14 luokassa K108 (minervassa).Jokaisesta ainejärjestöstä toivotaan 1-2 edustajaa tilaisuuteen (esim. puheenjohtajisto tai koulutuspoliittinen vastaava).
Käsiteltäviä asioita on mm. valmisteilla oleva yliopiston tutkintosääntö.
Tapaamisessa päätetään myös tämän vuoden ainejärjestöjä koskeva opiskelijaedustaja-hakumenettely, joten kannattaa tulla paikalle. Tällä hetkellä tiedekunnalta ja laitoksilta tulee toimikuntahakuja milloin condukselle , milloin ainejärjestöille ja milloin hallinnon opiskelijaedustajille. Tapaamisessa päätetään opiskelijaedustaja-hakujen vastuunjako niin, että hallinnossa tiedetään kehen ottaa yhteyttä missäkin haussa.
Mikäli ainejärjestöllänne on asioita, joita haluatte käsitellä tapaamisessa, olkaa ystävällisiä ja lähettäkää ne kopo-jaos@condus.fi ensi viikon puoleenväliin mennessä.
Ilmoittakaa myös kuka/ ketkä ainejärjestöstänne osallistuu tapaamiseen 17.2 klo 12 mennessä osoitteeseen kopo-jaos@condus.fi.
Koulutuspolitiikan ei tulisi olla mörkö mitä pelätään ja siitä kiinnostuneita saatetaan pitää hieman omituisina.
Jokainen opiskelija voi ja tekeekin koulutuspolitiikkaa opiskelemalla. Liikkeelle lähdetään ”pienistä” asioista, kuten minne hakeudutaan ja mitä opiskelemaan.
Se on jo tietynlainen koulutuspoliittinen päätös. Koulutuksissa painotetaan eriasioita eripaikkakunnilla jne.
Yksi koulutuspolitiikan suurimmista ongelmista on tiedottaminen. Monista asioista esim. laitoksilla ja tiedekunnissa tapahtuvat ilman, että opiskelijat tai ainejärjestöt saavat tietävät päätöksistä mitään. Tämä johtuu siitä, että aineistot ym. ovat monesti salassa pidettäviä, mikä on ongelma mihin on vaikea saada ratkaisua.
Ymmärrän sen että joskus siellä käsitellään mm. henkilökuntaan ym. liittyviä asioita, mutta missä on demokratian ja hyvän hallintotavan mukainen läpinäkyvyys?
Toinen ongelma on se, että hallinnon opiskelija edustajat eli tuttavallisemmin Hallopedit eivät aina kerro niitä tietoja, joita salassapitovelvollisuus ei koske eteenpäin.
Tai sitten ihmiset, jotka ovat saaneet vastuun osallistua kokouksiin, eivät käy siellä koskaan.
Tällöin syömme itseltämme uskottavuutta siinä, että tarvitsemme lisää opiskelija edustajia päättäviin elimiin ja ylipäätänsä edustamaan opiskelijoita.
Kolmas lienee se, että kaikkialla opiskelijat eivät edelleenkään pääse vaikuttamaan opiskeluun liittyvissä asioissa. Mikä on erittäin huolestuttavaa.
Yksi syy ongelmiin on varmasti se, että hallopedit ovat ylityöllistettyjä. Itsellänikin on tällä hetkellä kaksi edustusta laitoksella opetussuunnitelmatyöryhmä ja johtoryhmä lisäksi liuta muita järjestöjä. Ainejärjestöjen hallitukset ovat monesti erittäin hyvin työllistettyjä ja aikaa ei välttämättä riitä kopo asioille mikä on sääli, koska kaikkia opiskelijoita koskevat päätökset tehdään erilaisissa valmistelevissa ja toimeenpanevissa työryhmissä.
Koulutuspoliittiset ratkaisut ovat monesti aika isoja ja kestää pitkän aikaa ennen kuin tavoitteet saadaan vietyä läpi varsinkin jos opiskelijat eivät siitä pidä meteliä ja professorit ja muu henkilökunta ei halua kehittää koulutusta eteenpäin, koska opettajillakin on akateeminen vapaus opetuksen suhteen. Conduksella on kyllä mahdollisuus tuoda tavoitteita ja muita asioita sidosryhmien ja yhteistyötahojen tietoon, mutta asiat etenee paremmin kun se lähtee liikkeelle järjestöjen ja hallopedien kautta.
He voivat olla päivittäisessä keskusteluyhteydessä henkilöiden kanssa jotka asioista päättävät ja niihin vaikuttavat.
Opiskelijoita on välillä hankala saada mukaan toimintaan ja jos niitä saadaan kuinka pitää yhteyttä heihin sekä sitouttaa heidät siihen toimintaan.
Monesti opiskelijat ajattelevat että ainejärjestö kyllä hoitaa nuo asiat, mutta mielestäni nuo ei järjestöläiset saattaisivat olla hyvä ratkaisu.
Omasta kokemuksesta järjestöissä voin sanoa että välillä joukossa ajatusten monimuotoisuus ja moninaisuus saattavat kaventua ja ”ulkopuoliset” toisivat uutta tuulta ajatuksiin.
Valitettavasti meillä Helsingissä tuntuu olevan opiskelijoilla sellainen mielikuva ainejärjestöstä, että se on läpitunkematon kuppikunta, joka nyt tekee jotain ja ehkä välillä järjestää jotain, mutta kai ne bileetkin on vaan hallituslaisille – sanoin sen nyt ääneen.
Toiseksi että “haluan vain opiskella”, mikä on erittäin ymmärrettävää aina siihen asti kun opetusta myös kyseenalaistetaan.
Jos mennään vaan lampaina laput silmillä putkeen ja tullaan kerittynä ulos – mitä lopulta jää käteen? Kyseenalaistamalla ja palautteella kehitetään opetusta.
Monesti opettajat vain keskittyvät siihen mitä he ovat omissa tutkimuksissa ja väitöskirjoissaan tutkineet ja muu tieto ammennetaan kirjoista joissa ehkä on heidän tutkimuksiaan ja opetus metodeita kyseenalaistavia asioita. Yritän tässä sanoa että kuka tahansa missä tahansa ja melkein milloin tahansa voi kyseenalaistaa asioita ja siihen pitää pyrkiä. Olemme yliopistossa minkä tarkoituksena on tutkia ja opettaa, mutta jos opettajat ovat jämähtäneet vielä sinne 90-luvulle tai vielä kauemmaksi he tarvitsevat vasta väittäjää. Pureskelematta ei kannata aina niellä, joskus se on tietenkin tarpeen kun tentit puskee päälle ja pitää monta asiaa niellä samaan aikaan, mutta muista kyseenalaistaa.
Ehkä lopetan tältä kertaa ja jatkan sitten kun saan teiltä kommenttia ja asioita joihin Condus voi vaikuttaa.
Kiitos, että jaksoit lukea tänne asti! Tiedän, että monet sanat voivat kirvoittaa erilaisia mielipiteitä ja mielellään kuulen ne sinulta!
Tarkoitukseni ei ole loukata tai syyttää ketään, ennemminkin herätellä, kyseenalaistaa ja luoda keskustelua.
Ensiksi, tervetuloa minunkin puolestani lukemaan Conduksen uutta kopoblogia. Toivottavasti viihdyt! Ja jos et viihdy, niin toivottavasti ainakin saat uutta ajateltavaa unisille aamuluennoille.;)
Hypätään saman tien asiaan. Tuon teille terveiset HYY:n tiedekuntajärjestöille järjestämästä infotilaisuudesta, jossa koulutuspoliittinen sihteeri Harri Waltari perehdytti meitä tulevan uuden yliopistolain pykäliin. Sivustakatsojana opiskelijat ovat voineet seurata median rummutusta yliopistolakiuudistuksesta jo viime keväästä lähtien. Monelle varmaankin on kuitenkin vielä melkoisen hämärää, miten yliopistolain uudistuminen vaikuttaa tavallisen yliopisto-opiskelijan elämään. Tilannetta ei ehkä ole helpottanut se, että kirkkaimmat parrasvalot on viime kuukausina suunnattu seuraamaan Helsingin kauppakorkeakoulun, TKK:n ja Taideteollisen korkeakoulun fuusiota uudeksi Aalto yliopistoksi. Mutta samaan aikaan, kun suomalaisen designin suurjumala saa vihdoin nimeään kantavan opinahjon, valmistellaan taustalla myös sellaisia isoja muutoksia, jotka vaikuttavat meidän muidenkin opiskelijoiden eloon ja oloon.
Kesän aikana asia on edistynyt siten, että laki on kiertänyt lausuntokierroksella. Helsingin yliopistoltakin on pyydetty lausuntoa. Helsingin yliopiston ylioppilaskuntaa, eli meitä opiskelijoita, kuullaan ja näkemyksemme otetaan huomioon tässä yliopiston lausunnossa. Samalla tosin meidän ylioppilaskunnallamme on kyseenalainen kunnia olla suurin yksittäinen uuden yliopistolain piirissä toimiva yhteisö, jolta ei virallisesti Opetusministeriön taholta ole pyydetty omaa kannanottoa. Opiskelijoiden äänen kuuluvuuden varmistamiseksi HYY onkin siksi toivonut kaikkien järjestöjensä osallistuvan HYY:n lausunnon muokkaamiseen.
Conduksen edustajina olimme tiedekuntayhteistyöjaoksen porukalla paikalla HYY:n yliopistolakikuulemisessa 23.9. Lisäksi myös ainejärjestöistämme oli tilaisuudessa edustettuna ainakin Peduca, Phenomena ja Ebe, hienoa! Tapaamisessa käytiin keskustelua yksittäisistä lakipykälistä aina yliopistolain uudistuksen laajempiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin. Condus otti esille mm. harjoittelukoulujen opettajien virkasuhteen muuttumisen ongelmallisuuden, yliopistoyhteisön mahdollisuuden tulevaisuudessakin lausua itseään koskevista asioista (laissa tämä on määritelty tulevaisuudessa hallituksen tehtäväksi ja hallituksessa siis on puolet ulkopuolisia jäseniä) sekä kysymyksen pienten koulutusalojen rahoituksen turvaamisesta. Ilmaisimme myös huolemme taloudellisen ja sitä kautta akateemisen päätöksenteon liukumisesta osin yliopistojen ulkopuolelle.
Muistattehan vielä, että ainejärjestöillämme on mahdollisuus lähettää kirjallisia kommenteja/ajatuksia yliopistolakiuudistuksesta Harri Waltarille (harri.waltari@hyy.fi). Ainejärjestöjen pj:t ovat saaneet tästä aiemmin Harrilta tietoa. Viimeistään 26.9. saapuneet kommentit esitellään HYY:n hallitukselle ja otetaan huomioon kannanottoa kirjoitettaessa!
Yliopistolakiuudistus on takuuvarmasti meidän opiskeluaikamme suurin mullistus. Asiasta keskustellaan vielä pitkään, varsinkin siinä vaiheessa kun yliopistolakia aletaan ensi lukuvuonna käytännössä toteuttaa yliopistojen hallinnossa. Kirjoitamme aiheesta varmasti vielä enemmän ja lisätietoa saatte myös Alman yliopistolakiuudistusta koskevilta sivuilta https://alma.helsinki.fi/doclink/118433. Maanantaina 29.9. klo 9.00–11.00 Porthaniassa P1) on tehtori Thomas Wilhelmssonin kuulemis- ja keskustelutilaisuus keskustakampuksen henkilökunnalle ja opiskelijoille yliopistouudistuksesta.
Pysykää kärryillä siitä mitä yliopistoyhteisössämme tapahtuu, keskustelkaa ja ottakaa kantaa! Valtakunnallisella tasolla tapahtuvissa muutoksissa yksittäinen järjestö ja käyttiksen opiskelija saa äänelleen parhaimman megafonin HYY:n tai Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) kaltaisten opiskelijayhteisöjen kautta. Tärkeintä on kuitenkin osallistua. Hyväksi todettuja tapoja ovat mm. asianmukainen kauhistelu kahvipöytäkeskusteluissa, akateemistyylisen kirjallisen kannanoton lähettäminen asioista päättäville tai oman aine-/tiedekuntajärjestön kopovastaavia hihasta kiskominen.
Tästä tulikin mieleeni, että taidan pomppia hakemaan lisää kahvia.
Meitä on jonkin verran kritisoitu siitä, että ihmiset eivät tiedä mitä teemme. Tai koulutus poliittisesta tiedottamisesta. Lainaten suurempaa koulutuspoliittista kaveria kopo on parhaimmillaan silloin kun sitä ei näy. Tarkoittaen että asiat menee hyvin. No tällä hetkellä asiat menee suhteellisen hyvin..
Uudessa yliopistolaissa ei ole tällä hetkellä juuri opiskelijoihin dramaattisesti koskevaa uudistusta. Lähinnä suurimmat muutokset kohdistuvat yliopiston hallintoon ja henkilökuntaan. Olemme kuitenkin aktiivisesti seuranneet tapahtumia eri tahoilla mm. ylioppilaskunnan kautta ja kanssa. Laki on vasta ensimmäisellä lausuntokierroksella ja pykäliä ei ole kirjoitettu loppuun, joten odatamme siltä suunnalata lähinnä nyt lähtevien lausuntojen vastakaikua. Varmasti kun saamme vähän selkoa kanssallisesta palautteesta ja tarkempaa konkreettista sisältöä lausumme siitä lisää joko tänne ja/tai annamme siitä kannanoton.
Muuta ajankohtaista Conduksen opiskelijoille on projekti Leppätalo aka kolmas ylioppilastalo. Monet teistä varmaan tietää, että asiasta on käyty melkoinen taistelu kesän aikana ja olemme pitäneet Conduksen puolta tilakysymyksessä. Tjk päättää tiloista tällä viikolla ja ties kuinka monen vuoden piina päättyy ja saamme vihdoinkin tiedekuntamme opiskelijoille ansaitut tilat. Se on ollut kiven alla, koska tämä on suurin ja monimutkaisin tilajako mikä on ylioppilaskuntamme historian aikana tehty ja luultavasti ja toivottavasti suurin mikä tullaan tekemään.
Tilajaossa Osakunnat joutuvat jonkin verran tiivistämään tiloissaan että järjestöille saadaan lisää toimintamahdollisuuksia ja etenkin tarkoitus on vihdoinkin antaa tiloja jotka sopivat toimintaan - vai kennen mielestä vacuumi n. 30 neliötä on sopiva tila 3900 perustutkinto opiskelijalle (tosin kaikki ainejärjestöt eivät ole siellä majailleet) Nyt olemme tavoitelleet 180 neliön tilaa ja pitäneet kovasti puolia että saamme sen tilan ja että se tulee vain condukselle, sen alaisille järjestöille ja käyttiksen opiskelijoille. Päätöstä odotellessa ei ole vielä uskaltanut skumppia laittaa kylmään.
Tilaan tulla tekemään säännöt joka on iso prosessi ainejärjestöen hallituksille. Säännöt on muutakin kuin ne säännöt. Niillä taataan kaikille toimiva ympäristö ja se että tila on toimiva sen kaikille käyttäjille.
Toiminta pyörii tällä hetkellä paljon fuksien ympärillä ja on kiva tavata taas opiskelu kavereita, mutta on tärkeä muistuttaa, että jos sinä vanha taikka uusi koet vääryyttä opetuksessa tai koet että et saa parasta mahdollista opetusta ota ehdottomasti yhteyttä ainejärjestösi kopo vastaavaan tai jos sellaista ei ole niin conduksen kopoihin. Älä suostu b-laatuun vaan vaadi vain parasta.
Opiskeliat voivat vaikuttaa opetukseen ja heidän tuleekin se tehdä. Yksi hyvä mahdollisuus vaikuttaa siihen on lyöttäytyä mukaan ainejärjestötoimintaa. Minut se vei mukanani jo fuksi syksyllä ja samaa tietä porskutetaan edelleen niin laitos, tiedekunta, ylioppilaskunta kuin kansallisella tasolla. On hienoa kun voi olla avuksi muille ja jakaa omaa tietoutta eteenpäin, mutta erityisesti oppia itse lisää.
Te opiskelijat olette järjestö vaikka ette kuuluisikaan hallitukseen. Kuulumalla omiin ainejärjestöihin tuette toimintaa ja mahdollistatte sen, että etujasi ja hyvinvointiasi valvotaan ja edistetään. Järjestöt on teitä varten joten käyttäkää niiden tarjoamia palveluita ja juhlia mitä tahansa nyt niitä onkaan.